P8 | Angeles - Olonbago
170km | +24 - +28 | Aurinkoa aamusta iltaan.
Kevyt päivä hyvillä teillä ja Sam onkin lämmittämässä koneita vasta puoli kymmeneltä. Yksi Samin hauskoja piirteitä on asetella pyörät jonoon milloin missäkin ja ottaa niistä ryhmäkuva. Se tapahtuu myös tänään juodessamme iltapäiväkahvia. Baakkelssia tänään ei irronnut mutta keksejä kuitenkin... ;)
Aamupäivällä vielä pätkä motaria ja maisema muuttuu kumpuilevaksi. Korkeimman lähikummun päällä seisoo Marcosin pystyttämä 90 metriä korkea risti. Poikkisakarassa on ravintola-kahvila, mutta hissi mennyt rikki vuosia sitten eikä kukaan ole korjannut. Vanhemman väen keskuudessa on vielä ihmisiä, joiden mielestä kaikki oli Marcosin aikana paremmin, mutta nuoremmat näyttävät Marcisin ajalle keskisormea eikä Marcosin rakennuttamia monumettejä välitetä korjata.
Luzonin länsirannikko rehevää riisimetsämaisemaan mukavilla mutkilla. Samin takarengas alkaa halkeilemaan mutta muuten retkikuntamme etenee ongelmitta. Taiwanilainen halpiskumi, mutta hintalaatu-suhde kuulema kohdallaan.
Tänään päättärinä Olonbago... vapaasata-kaupunki ja selkeästi vaurainta osaa maasta mitä olemme nähneet. Majatalo Samilta yllättävä valinta... Yamaha-mies valinnut Suzuki Beach Hotellin.
---
Yläkuva; Angelesin ja Subikin välistä riisipelto maisemaa.
Toiseksi ylin; Pekka, Juha ja Matti Saramangan kalasatamassa Manilan lahden rannalle. Vesitietä kuvanottopaikasta Manilaan ainoastaa 50km.
Keskellä; Luzonin länsirannikkoa. Taustalla oleva metsä amerikkalaisten toisen suuren tukikohdan aluetta. Kuten Clarikissa, Subikissakin ollut noin 30000 sotilasta parhaimmillaan.
Toiseksi alin; länsirannikon vihreätä vehreätä baanaa.
Alakuva; Suomessakin bensavarkaudet voisivat vähetä oleellisesti jos otettaisiin mallia Filippiineiltä. Konekiväärimies mitareiden väliin vahtimaan, että jokainen maksaa... :]
